Pekka Sirviön tarina   Nuoruus ja lapsuus Pekka Sirviö syntyi Iisalmen maalaiskunnassa vuonna 1896 tammikuun 28. päivänä Paavo ja Anna Sirviölle. Pekalla oli kaksi veljeä isän aiemmasta avioliitosta sekä kuusi nuorempaa sisarusta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Pekka eli lapsuutensa ja nuoruutensa Koljon tilalla Iisalmen maalaiskunnassa ja voidaan olettaa, että hänen kasvatuksen peruspilareita olivat kuuliaisuus ja rehellisyys. Myös uskonnollisuus oli yksi osa Pekka Sirviön kasvatusta. Kunnallinen toiminta Nuorena miehenä Pekka Sirviö osallistui jo aktiivisesti nuorisoseura- ja maanmiesseuratoimintaan. Jo vuonna 1931 Pekka valittiinkin ensimmäisen kerran Iisalmen maalaiskunnan kunnanvaltuuston jäseneksi ja vuonna 1946 kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajaksi Pekka Sirviö valittiin vuonna 1951 ja hän toimi yhdentoista Iisalmen maalaiskunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana. ”Kunnan esimiehenä” Pekka Sirviö yritti vaikuttaa maalaiskunnan kehitykseen parhaansa mukaan ja onnistuikin siinä esimerkiksi toimimalla sahateollisuuden lisäämisen puolesta – Ylä-Savon alueella nääs oli paljon yksityismetsälöitä, mutta vain yksi vientisaha – tämä vaikutti positiivisesti sahatukkien markkinoihin sekä työllisyystilanteeseen. Sirviö oli myös mukana vauhdittamassa Itikansillan rakentamista. Pekka Sirviö arvosti äärettömästi koulutusta ja antoi arvoa ammattilaisille ja työnsä tunteville ihmisille. Hän järjestikin useita koulutuspäiviä kunnan luottamustoimissa oleville henkilöille ja harjoitti itse itseopiskelua läpi elämänsä. Muu toiminta Kunnallistyön lisäksi Pekka Sirviö toimi manttaalikunnassa ja oli sen puheenjohtajanakin vuosina 1965 -1970. Iisalmen Seudun metsänhoitoyhdistys perustettiin vuonna 1951 ja koska Sirviö oli hyvin kiinnostunut metsäasioista, oli luonnollista, että hänet valittiin Iisalmen Seudun metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäseneksi. Yhdistyksen varapuheenjohtajana Sirviö toimi vuoteen 1967 asti jolloin hän pyysi vapautusta luottamustehtävästä. Vapautuessaan varapuheenjohtajan tehtävästä, hänet nimitettiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja sen hän todella ansaitsikin, sillä hän ei ollut poissa yhdestäkään metsänhoitoyhdistyksen kokouksesta toimiaikanaan. Pekka Sirviön muihin ansioihin kuuluu myös oman paikkakuntansa pääasiassa maatalouden hyväksi toimivien rahalaitosten luottamus- ja johtoelimissä sekä muiden rahalaitosten luottamusmiehenä. Pekka Sirviö toimi myös Hernejärvellä – jossa Ihotunlahden tila sijaitsee – sen puolesta, että pitäjä kuuluisi Iisalmen maalaiskuntaan sen sijaan että se kuului Sonkajärven pitäjään koska kulkuyhteydet Iisalmeen olivat paremmat kuin Sonkajärvelle. Sirviö toimi myös Hernejärven Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1962 asti jolloin meijeri lopetti toimintansa. Osuusmeijerin lisäksi Sirviö oli Hernejärven Telefooniyhdistyksen tilintarkastaja ja vuodesta 1942 hallituksen jäsen. Pekka Sirviöllä oli myös osansa paikallisen sanomalehden, Iisalmen Sanomien perustamisessa, hän oli takuumiehenä lehden painattamista varten otetussa pankkilainassa ja joutui jopa maksamaan osansa lainasta kun lehti ei sitä itse pystynyt maksamaan, maksamansa summan Sirviö sai tietenkin lehdeltä myöhemmin takaisin. Pekka Sirviö eli elämänsä poikamiehenä, eikä hänellä niin ollen ollut suoria perillisiä. Pekka Sirviö säätiöikin testamentissaan omaisuutensa. Pekka Sirviö kuoli vuonna 1979 toukokuun 11. päivänä, hän oli tuolloin 83 vuoden ikäinen. Pekka Sirviö oli eläessään oman alansa suunnannäyttäjä ja tulenkantaja. Hänen muistotilaisuudessaan sanottiin, että Pekka Sirviö oli ollut legenda jo eläessään.   alkuun
	© Pekka Sirviön säätiö, 2009